Asuntomarkkinat 13.01.2021

Asuntomarkkinakatsaus vuodesta 2020

Kiinteistönvälittäjien kautta tehdyn asuntokaupan arvo kasvoi vanhojen asuntojen osalta 5 % nousten 12,3 miljardiin euroon. Kauppa toipui kevään lähes 30 % romahduksesta parin prosentin kasvuun koko vuoden osalta.

Koronavuosi oli kiinteistönvälityksessä monen muutoksen ja erikoisen ilmiön vuosi. Korona katkaisi asuntokaupan lennon huhti-toukokuussa, jolloin kauppamäärät laskivat lähes 30 %. Ala toipui syväsukelluksesta kuitenkin nopeasti. Välittäjät ottivat vauhdilla huomioon asunnon etsijöiden kasvaneen tarpeen tautiturvallisuudesta huolehtimisesta.

Kauppamäärät normalisoituivat koko maassa kuluttajien luottamuksen palauduttua kesän korvalla. Jo alkusyksyllä liiton jäsenyritykset ilmaisivat huolensa myyntikohteiden pulasta. Joulukuussa myytiin koko maassa lähes 5400 asuntoa, mikä on yli 30 % viime vuoden joulukuuta enemmän. Vanhojen asuntojen kaupan kokonaisarvo nousi edellisen vuoden 11,7 miljardista eurosta 12,3 miljardiin euroon, uusien asuntojen vaihdannan arvo pysyi 2,6 miljardissa eurossa.

Tämä ei kuitenkaan kuvasta alueellisen kehityksen eriytymistä ja kaupankohteiden osuuksien muutoksia, joissa on nähtävissä osin vastakkaista kehitystä. Väljemmin asutuissa maakunnissa asuntokaupan arvo on lähes muuttumaton tai jopa hieman laskenut.

Korona sai aikaan ennakoimattomia muutoksia niin asiakkaiden valinnoissa, mahdollisuuksissa kuin välitystoiminnan käytännön toimissakin. Kaikkien kohteiden – asunnot, loma-asunnot, tontit, liiketilat – osalta kauppamäärien kasvu oli jopa 3 %.

Erityisesti kasvanut kiinnostus loma-asuntojen ja tontteihin parantaa tulosta. Loma-asuntojen myynti oli joulukuussa komeasti kaksinkertainen edelliseen joulukuuhun verrattuna, mutta kuitenkin vain 200 tehtyä kauppaa. Koko vuoden tilastoissa on kasvua yli 35 % edellisestä vuodesta, kappalemäärissä jo merkittävä 1300.

Tilastot kertovat myös eri alueiden eriarvoistumisesta

”Kaupan kokonaiskasvun määrä on ilahduttava, tämä on loistava tulos koronavuodelle. Samaan aikaan on kuitenkin nähtävissä eriarvoistumista. Kauppa käy hyvin suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa, mutta tilastostamme on nähtävissä hiljaisuus syrjäseuduilla. On todellinen huoli, että tapa kasvattaa varallisuutta oman kodin muodossa murenee, kun hiljenevillä alueilla sijaitsevaa kotia ei välttämättä saada kaupaksi”, liiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson kiteyttää.

”Voisiko syrjäseutujen asukkaille antaa tukea asunnonvaihtoon, niin että kaikki voisivat asua tarpeitaan vastaavassa kodissa läpi elämän? Asuntojen vaihdantaa edistäisi myös varainsiirtoverosta luopuminen”, pohtii Mickelsson.

Kasvua ja kysyntää pientaloista

Koronavuoden tilastoissa on nähtävissä kasvanut kysyntä rivi- ja omakotitaloissa. Vanhoja rivitaloasuntoja myytiin 5 % enemmän kuin viime vuonna, yhteensä 16 045, ja vanhojen omakotitalojen kauppaa käytiin yli 3 % edellisvuotta enemmän, yhteensä 15 543. Vanhoja kerrostaloasuntoja myytiin 32 135, hieman edellistä vuotta vähemmän.

”Osassa maata kysyntää on nyt runsaasti, rahoitusmahdollisuudet hyvät ja asuntoja vaihtuisi enemmänkin, kunhan myyjät rohkaistuisivat. Kannattaa myös hyödyntää ostotoimeksiantoja toivotun kohteen löytämiseksi”, toteaa Mickelsson.

Uusien asuntojen kauppa jäi kiinteistönvälitysalan tilastoissa 6 % edellisestä vuodesta, asuntoja myytiin koko vuonna yhteensä 9943, joista 7870 oli kerrostaloasuntoja. Uudisasuntojen kauppa-arvo pysyi edellisen vuoden luvuissa. Uudiskohteita oli parhaiten myynnissä Uudellamaalla, 5483 asuntoa. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla uudiskohteiden myynti supistui noin 10 % ja Pohjois-Pohjanmaalla pudotus oli n. 30 %.

Yhtiölainojen osuudet uusissa kohteissa vaihtelivat Lapin 67 %:sta Pohjois-Karjalan 54 %:iin. Koko maan keskiarvo oli edellisen vuoden tasolla 58 %. Eniten vuokratonteille rakennettuja kohteita löytyy Pirkanmaalta (61 %), kun taas Varsinais-Suomessa 74 % kohteista rakennetaan omalle tontille. Tontin lunastusmahdollisuus oli hiukan noin kymmenyksen luokkaa kaikista kohteista.

Digitaalinen kaupanteko, joka korvaa osapuolten tapaamisen pankissa, sai keväällä mojovan piristyspiikin, ja kasvatti suosiotaan teknisten esteiden vähitellen ratketessa. Erilaiset sähköiset apu- ja analytiikkatyökalut ovat saaneet myötätuulta erityisesti kaupungeissa. Kasvukeskusten ulkopuolella ovat vielä voimissaan henkilökohtaiset tapaamiset ja kaupankäynti.

Kasvukeskuksissa asuntokaupasta ovat kiinnostuneet myös niin itsemyyjät, yksityiset sijoittajat kuin sijoitusyhtiötkin, joiden tiedontarve ja tapa toimia poikkeaa välitystoiminnan tiedonkeräämisen ja – välityksen vähimmäisvaatimuksista. Digitaalisuus tuo uusia työkaluja asunnonvälitykseen, jotka saattavat hämärtää säännellyn välitystoiminnan rajoja.

Espoo vuoden kasvukuningatar kauppamäärissä, Turussa hintakehitys nopeinta

Espoon panostus uudisrakentamiseen tuotti vuoden parhaan kasvuprosentin kaupunkien välisessä vertailussa. Espoossa myytiin lähes 600 uutta ja vanhaa asuntoa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, joka tuotti 11,5 % kasvun. Kakkosena määrissä tuli Jyväskylä, jossa 150 lisäasuntoa tuotti yli 7 % kasvun kauppamäärissä. Turussa joulukuu paikkasi koko vuoden hintakehityksen nostaen vuoden aikana toteutuneen hintojen nousun 9,7 %:iin. Asuntokaupan volyymi jäi Turussa kuitenkin verrokkeja Helsinkiä ja Tamperetta vaatimattomammaksi.

Lisätietoja
Toimitusjohtaja
Annukka Mickelsson
p. 050 339 0963

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Edustamme yli 80 % alan toimijoista. Jäseniämme ovat suurimmat kiinteistönvälitysalan yritykset ja yhteisö. Tavoitteemme on edistää asiantuntevaa ja luotettavaa kiinteistönvälitystä Suomessa. 

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ylläpitää alan laajinta tietovarantoa toteutuneista asuntokaupoista. Hintaseurantapalvelu käsittää jo yli 1,5 miljoonaa asunto- ja kiinteistökauppaa koko maasta usean vuosikymmenen ajalta. Liitolla on datankäyttöasiakkaita yli 800 Suomen Pankista pienempiin kiinteistönvälittäjiin, viranomaisista rakennuttajiin