Blogi 29.10.2020

Digitalisaatiosta on hyötyä asuntomarkkinoille

Linda Leino

Digitalisaatio on tehnyt tuloaan asuntomarkkinoille jo useamman vuoden. Kehitys on ollut melko hidasta ja muutoksia on omaksuttu alalle vaihtelevalla menestyksellä. Työkaluja on periaatteessa ollut monipuolisesti saatavilla, mutta niiden käyttöönotto on tuottanut tuskaa monelle asian parissa työskentelevälle, etenkin kun uuden omaksuminen aina vaatii myös ajallista panostusta. Viime keväänä asetetut koronarajoitteet saivat kuitenkin aikaan nopean digiloikan myös kiinteistönvälitysalalla sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymiseen.

Mitä asuntomarkkinoiden digitalisaatiolla sitten tarkoitetaan? Aihetta on usein lähestytty hyvin järjestelmäkeskeisesti ja usein sillä viitataan joko Digitaalinen asuntokauppa DIAS:iin, MML:n kiinteistövaihdantapalveluun tai esimerkiksi Huoneistotietojärjestelmään.

Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan sähköisestä kaupankäynnistä. Digitalisaatio tarkoittaa asuntomarkkinoilla laajaa kokonaisuutta erilaisia sähköisen asioinnin, markkinoinnin sekä kuluttajakäyttäytymisen järjestelmiä. Kiinteistönvälitysliikkeillä on käytössään monenlaisia järjestelmiä, jotka mahdollistavat muun muassa toimeksiantosopimusten, ostotarjousten ja valtakirjojen allekirjoituksen verkkopankkitunnuksia ja vahvaa tunnistautumista hyödyntäen mistä päin maailmaa tahansa. Osake- ja kiinteistökaupat on myös mahdollista allekirjoittaa etänä.

Toisaalta mainittakoon tässä oma kokemukseni: asiakkaat arvostavat vielä fyysistä läsnäoloa kaupantekohetkellä. Myyjän ja ostajan välinen kohtaaminen on tärkeä ja usein myös tunnepitoinen hetki. Näin ollen en ole itsekään päässyt vielä kokemaan kuin pintaraapaisun sähköisistä kaupankäyntijärjestelmistä, vaikka halua tutustua uusiin järjestelmiin löytyy.

Järjestelmissä on vielä omat kehityshaasteensa, vaikka ne pääsääntöisesti toimivatkin erinomaisesti. Välittäjän työssä olen kokenut erittäin hyväksi mahdollisuuden lähettää toimeksiantosopimuksen ja ostotarjouksen sähköisesti ilman kalenteriin merkattua fyysistä tapaamista. Tällöin säästyy sekä asiakkaan että välittäjän aikaa ja aikataulu on joustavampi. Välittäjän näkökulmasta haasteena on erityinen tarkkuus asiakkaan tuntemisperiaatteissa ja esimerkiksi siinä, täyttyykö selonottovelvollisuus.

Välittäjät ja asiakkaat ovat omaksuneet asuntokaupan digiloikassa hurjan määrän uutta lyhyessä ajassa. Mielenkiintoista on, olisiko järjestelmät otettu kuluttajien keskuudessa yhtä hyvin vastaan ilman koronan aiheuttamia seuraamuksia? Miten olisi suhtauduttu esimerkiksi välittäjän tarjoamaan videoesittelyyn ennakkokatselmuksena tavallisen asuntonäytön sijaan?

Asuntojen markkinoinnin näkökulmasta alkuvuoden 2020 digiloikka on ollut erittäin toivottu ja onnistunut. Työskentelen itse noin 40 000 asukkaan kaupungissa Raumalla. Kaupunkikohtaisia eroja luonnollisesti löytyy: osalla paikkakunnista digitalisaatio on jo huimassa vauhdissa, kun taas monet pienemmät paikkakunnat tulevat hitaammin perässä. Koronaepidemian luoma tilanne kuitenkin pakotti myös pienen kaupungin välitysliikkeet omaksumaan nopeasti uutta.

Me Sp-Kodissa loikkasimme rohkeasti mukaan digikelkkaan, aloitimme rajoitusten iskettyä muun muassa Facebookin liveyleisesittelyt, aktivoiduimme entistä enemmän sosiaalisen median kanavissa ja tarjosimme asiakkaillemme mahdollisuutta henkilökohtaisiin videoesittelyihin. Toki toimintamallimme on ollut innovatiivinen ja ajanmukainen muutenkin, mutta nyt ryhdyimme nopeasti harjoitteluasteelta tositoimiin. Kokonaisuudessaan olemme saaneet valtavan määrän katselukertoja ja näkyvyyttä sekä uudenlaista rohkeutta tekemiseen. Vieraalle maaperälle astuminen kannatti ja jatkamme palvelujemme kehittämistä jatkuvasti.

Monen kuluttajan arki on kiireistä ja välillä asuntonäyttöjen sovittaminen siihen voi olla haastavaa. Tuleeko digitalisaatio ajan myötä vähentämään myös sunnuntain lehti-ilmoittelua ja avoimien näyttöjen kiertämistä? Tämä on mielenkiintoinen kysymys etenkin kun jo ennen epidemiaa sunnuntainäyttöjä kiertävien ikäjakauma on painottunut vanhempiin ikäryhmiin. Miten monta turhaa käyntiä ja asuntonäyttöä voitaisiin uusilla teknologioilla välttää ja näin säästää asiakkaiden aikaa tarjoamalla kohteesta virtuaalinen katselmus ennen varsinaista käyntiä paikan päällä? Me haluamme mahdollistaa asiakkaillemme laadukkaan asuntoesittelykokemuksen erilaisia järjestelmiä soveltuvasti käyttäen. Mikä sen parempaa kuin tutustua unelmakoteihin ennakkoon perheen kesken kotisohvalta ja samalla esittää reaaliajassa kysymyksiä, erityisesti tällaisena aikana?

Kaikesta digitalisaation tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista huolimatta toivon, että ihmisten välisten kohtaamisten merkitys muistetaan vielä korona-ajan jälkeenkin.

Linda Leino
Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, KiAT, kaupanvahvistaja
Hyvän välitystavan lähettiläs 2020-2021
Sp-Koti Rauma

Kirjoitus on julkaistu alun perin www.saastopankki.fi -sivulla. Hyvän välitystavan lähettiläs -kampanja on toteutettu yhteistyössä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton jäsenyritys Sp-Koti kanssa.