Blogi 18.09.2019

Miksi kaikki haluavat asua tänä päivänä kaupungissa – vai haluavatko?

Monelle voi olla yllätys, että Suomen kaupungistumisen aste on yhä varsin alhainen teollisuusmaaksi. Voisi helposti luulla toisin, sillä Suomihan muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi ja kaupungistui ennätystahtiin vain parissa vuosikymmenessä.

Jukka Rantanen Sp-Koti

Kaupungistumisen vauhti ei edelleenkään näytä hiipumisen merkkejä. Moni kuitenkin muuttaa tänä päivänä kotiseudultaan kaupunkiin pakon edessä, töiden ja toimeentulon perässä. Kaupungissa asuminen ei ole jokaisen unelma.

Kaupungissa asuminen ei ole jokaisen unelma.

Nopea kaupungistuminen on johtanut Suomessa yhteiskunnan polarisoitumisen voimistumiseen: palveluiden, varallisuuden ja hyvinvoinnin erojen voimakkaaseen kasvuun eri alueiden välillä. Suuret kaupungit ja kasvukeskukset pärjäävät kasvavien verokertymiensä ja -tulojensa ansiosta. Niissä on vetovoimaa ja imua. Työpaikkoja. Toimeentuloa. Helpompaa ja sujuvampaa arkielämää. Palveluja!

Suuret kaupungit pystyvät pieniä kuntia ja kaupunkeja huomattavasti paremmin takaamaan kaikenikäisille kuntalaisilleen toimivat lakisääteiset peruspalvelut päiväkodeista ja kouluista terveydenhoito- ja vanhuspalveluihin. Rahaa riittää myös kuntalaisten vapaa-ajan- ja kulttuuripalveluiden kehittämiseen sekä julkisten liikenneyhteyksien, yleisen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantamiseen. Pienemmät kunnat ja paikkakunnat ovat pulassa, kun rahat eivät tahdo riittää edes pakollisten lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Meillä on paikkakuntia ja alueita, jotka näivettyvät kuoliaaksi ja joissa peruspalveluiden tavoitettavuus on kaukana riittävästä.

Yhä useamman suomalaisen asumisen toiveet ja todellisuus eivät kohtaa.

Kaupungistumisen ja polarisaation seurauksena yhä useamman suomalaisen asumisen toiveet ja todellisuus eivät kohtaa. Kaupungistumisen kautta on tapahtunut omaisuuden paikoin rajuakin uusjakoa. Se jatkuu edelleen. Suurissa kaupungeissa asuntojen ja kiinteistöjen hintataso on viime vuosina noussut tasaisesti, kun vastaavasti haja-asutusalueilla eri puolilla Suomea niiden arvot ovat merkittävästi laskeneet. Osa kiinteistöomaisuudesta on menettänyt täysin arvonsa. Esimerkiksi tietyillä alueilla Pohjois-Suomessa ja Kainuussa ei vanhoille omakotitalokiinteistöille ole olemassa markkinoita tällä hetkellä lainkaan. Meillä on paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka joutuvat sinnittelemään rapistuvien talojensa loukussa pienillä eläkkeillään, kaukana tarvitsemistaan palveluista ja päivittäisestä avusta. Voi sanoa, että kaupungistumisen seurauksena kaupunkilaiset ovat rikastuneet ja muut köyhtyneet.

Huonokuntoiset vanhukset joutuvat sinnittelemään rapistuvien talojensa loukussa.

Hyvinvointi ja vauraus jakautuvat entistä epätasaisemmin. Se näkyy tänä päivänä jo myös kaupunkien sisällä eri alueiden eriarvoistumiskehityksenä. Asuinalueen maineella on valtava merkitys asuntojen hintoihin. Kullakin kaupunginosalla on oma brändinsä, jolla on oma arvonsa. Tällä trendillä on myös omat sosiaaliset seurauksensa, joiden aiheuttamia haasteita, ongelmia ja muita ikäviä lieveilmiöitä pyritään kaupunkisuunnittelussa huomioimaan, ratkaisemaan ja ennakoimaan. Meille monet Euroopan ja muiden Pohjoismaiden suurkaupungeissa tutut ongelmat saapuvat onneksi vuosien viiveellä, jolloin niihin on mahdollista varautua.

Kaupungistuminen on saanut erityisesti isoissa kaupungeissa aikaan myös uudenlaista heimoutumista. Tutkitusti hyvin monet asunnonvaihtajat löytävät uuden kodin 1–2 kilometrin säteellä vanhasta. Muuttoa miettiessä ei haluta laittaa kaikkea elämässä uusiksi, jos ei ole pakko. Tutusta ja turvallisesta halutaan pitää kiinni. Tuttu asuinympäristö ja sen heimo, johon koet kuuluvasi, lisäävät turvallisuudentunnetta monien uhkakuvien globaalissa ja reaaliaikaisessa maailmassa, jossa elämme.

Mitä jos emme ajattelisikaan kotia enää niin vahvasti sijoituksena?

PS. Mitä jos emme ajattelisikaan kotia enää niin vahvasti sijoituksena? Oman kodin käyttöarvo voi olla mittaamaton, vaikkei sillä olisikaan suurta jälleenmyyntiarvoa. Väitän, että aika moni meistä ei haluaisi vaihtaa kotinsa ikkunoista avautuvaa maisemaa mistään hinnasta.

Jukka Rantanen
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti
jukka.rantanen@sp-koti.fi
puh. +358 50 341 1391