Uutinen 12.09.2019

Ohje rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi on päivitetty

Päivitetty versio Keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunnan laatimasta ohjeesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi on nyt julkaistu. Päivityksessä on huomioitu muun muassa 1.5.2019 voimaan astuneet rahanpesulain muutokset. Uutena osiona on useimmin kysytyt kysymykset, josta löytyy vastauksia välittäjiä monesti käytännössä askarruttaviin kysymyksiin.

Ohje rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi 11.9.2019

Keskeisimpiä päivityksiä ovat:

Tietojen säilyttäminen

Aluehallintoviraston yleisohjeeseen on kirjattu auki, että asiakkaan tuntemistietoja voidaan säilyttää esimerkiksi asiakasrekisterissä tai muussa ilmoitusvelvollisen vastaavassa järjestelmässä, jossa niiden säilyttämisen voidaan katsoa tapahtuvan riittävän tietoturvallisesti. Tuntemistietoja säilytetään välitysliikkeissä usein toimeksiantopäiväkirjan liitteenä tai muutoin toimeksiantoon liittyvien muiden asiakirjojen kanssa.

Rahanpesulaki edellyttää, että tuntemistietoja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan. Säilyttämisajassa on kuitenkin huomioitava myös mahdollisen vahingonkorvausvastuun vanhentumisaika, jonka vuoksi kaikkien toimeksiantoon liittyvien asiakirjojen suositeltu säilyttämisaika on 10 vuotta.

Rahanpesulaissa on erikseen säädetty rahanpesuepäilyilmoitukseen liittyvien tietojen säilyttämisestä. Epäilyttävästä liiketoimesta tehtävän ilmoituksen tekemiseksi hankitut tiedot ja asiakirjat on pidettävä erillään asiakasrekisteristä eikä niitä saa käyttää muuhun kuin rahanpesulaissa säädettyyn tarkoitukseen. Erilläänpitovelvoite koskee niitä tietoja, jotka on erikseen hankittu ilmoituksen tekemistä varten, vaikka ilmoitusta tehdessä käytetäänkin myös muita jo aiemmin hankittuja tietoja. Olennaista on erottelu ”perustietoihin”, jotka kerätään jokaiselta asiakkaalta ja ”lisätietoihin”, joita kerätään vain epäilyilmoituksen kohteista ja joiden säilyttäminen asiakastietojen yhteydessä (joihin asiakkaalla on tarkastusoikeus) voisi vaarantaa ilmoituksen ja mahdollisen rikostutkinnan.

Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön (PEP) määritelmä

Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitetuista merkittävistä julkisista tehtävistä. Asetus määrittelee rahanpesulakia tarkemmin, mitä ovat ne tehtävät Suomessa, joissa toimivaa henkilöä pidetään poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä eli PEP:ä. Listaus kaikista tehtävistä on lisätty Keskusliiton ohjeen osioon 3.6.1. (sivut 12-13).

Asetus on luettavissa täältä

EU:n talousalueen ulkopuoliset korkean riskin valtiot

Ohjeissa on huomioitu uusi 3 luvun 13a§ pykälä, joka koskee Euroopan talousalueen ulkopuoliseen korkean riskin valtioon liittyvää tehostettua tuntemisvelvollisuutta. Mikäli asiakkaana on Euroopan komission tai FATF:n (The Financial Action Task Force) yksilöimä korkean riskin valtio, on tuntemisessa noudatettava tehostettua menettelyä. Lista tällä hetkellä korkeariskisiksi luokitelluista maista löytyy Keskusliiton ohjeen luvusta 3.6.3. (sivu 16).

Useimmin kysytyt kysymykset