Kuluttajariidat | Asunto-osakkeet 01.09.2019

Päätös Dnro 4075/81/2014

Asiasanat: Käytetyn asunto-osakkeen kauppa. Ehdollinen ostotarjous. Kaupan peruuntuminen. Vakiokorvaus.

Tarjouksentekijä teki 28.11.2013 puhelimitse 116 000 euron ostotarjouksen asunto-osakkeista. Kaupan edellytyksenä oli huoneiston vapautuminen 28.12.2013 mennessä ja kosteusmittaus. Tarjouksessa sovittiin vakiokorvausehdosta. Välitysliike toimitti kirjallisen tarjouslomakkeen sekä myyjälle että tarjouksentekijän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Asunnon myyjä ei hyväksynyt tarjousta. Tarjouksentekijä korotti tarjoustaan 118 000 euroon 29.11.2013, 120 000 euroon 1.12.2013 ja vielä 122 000 euroon 3.12.2013. Myyjä hyväksyi viimeisimmän tarjouksen 5.12.2013 sen voimassaoloaikana. Myöhemmin tarjouksentekijä vetäytyi kaupasta ja maksoi myyjälle vakiokorvauksena 4 880 euroa.

Asiassa oli riitaa siitä, onko välitysliikkeen edustaja laiminlyömällä laatia kirjallinen tarjousasiakirjan ja jättämällä kirjaamatta siihen tarjouksen kaikkia ehtoja aiheuttanut tarjouksentekijälle edellä mainitun taloudellisen vahingon. Tarjouksentekijän mukaan tarjouksesta jäi puuttumaan ehto, jonka mukaan kaupan edellytyksenä oli tarjouksentekijän oman asunnon myynti. Välitysliikkeen mukaan tätä seikkaa ei tuotu esiin tarjouksen tekovaiheessa ja kauppaa ei lopulta syntynyt oman asunnon myynnistä ja rahoituksesta johtuvien seikkojen vuoksi.

Hyvää välitystapaa koskevan ohjeen (5.6.2012) kohdan 7.2 mukaan välitysliikkeen on huolehdittava siitä, että ostotarjous sisältää kaikki tarvittavat ehdot. Kaikki tehdyt ostotarjoukset sekä vastatarjoukset olennaisine ehtoineen ja niiden hyväksymiset tehdään kirjallisesti (paperimuodossa tai sähköpostitse), mikäli tarjousta ja sen hyväksymistä ei ole tehty olosuhteissa, joissa kirjallisen asiakirjan laatiminen ja hyväksyminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta. Hyväksymisessä tulee yksilöidä selkeästi, minkä sisältöinen hyväksytty tarjous on. Välitysliikkeen velvollisuutena on kertoa sekä toimeksiantajalle että ostotarjouksen tekijälle ostotarjoukseen ja sen hyväksymiseen liittyvistä kysymyksistä ottaen huomioon molempien osapuolten edut.

Tapauksessa oli riidatonta, että välitysliikkeen edustaja oli vastaanotettuaan suullisen tarjouksen 28.11.2013 toimittanut kirjallisen tarjouslomakkeen sekä myyjälle että tarjouksentekijän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Tarjouslomakkeeseen oli kirjattu kaupan ehdot sekä vakiokorvausehto. Riitaista oli, selvitettiinkö tarjouslomakkeen sisältö tarjouksentekijälle sekä kirjattiinko siihen kaikki hänen ehtonsa.

Lautakunnalle esitettiin ristiriitaista selvitystä siitä, olivatko tarjouslomakkeelle merkityt ehdot ja erityisesti vakiokorvausehto tulleet tarjouksentekijän tietoon. Asiassa jäi siten osoittamatta, että tarjouslomakkeen sisältö ja sen ehdot olisi selvitetty tarjouksentekijälle. Lautakunta kuitenkin katsoi, että tarjouksentekijän on sähköpostitse 28.11.2013 saamansa kirjallisen tarjouslomakkeen perusteella täytynyt ymmärtää, että tarjoukseen ei sisältynyt ehtoa oman asunnon myynnistä tai lainan saannista. Samoin hänen on tullut käsittää, että hän sitoutuu maksamaan vakiokorvauksen myyjälle, mikäli kauppa peruuntuu hänestä johtuvasta syystä. Tarjouksentekijä kirjallisen tarjouslomakkeen saatuaan korotti tarjoustaan kolme kertaa suullisesti. Sillä ei ole merkitystä, ettei tarjouksentekijä allekirjoittanut tarjousta. Olosuhteisiin nähden kirjallista ostotarjousta ei voitu laatia esittelyssä. Tarjouksentekijä asui toisessa kaupungissa ja lähti ajamaan takaisin kotiin heti esittelyn jälkeen. Hän vahvisti tarjottavan kauppahinnan välitysliikkeelle vasta seuraavana päivänä. Lautakunta katsoi, että välitysliike toimi tältä osin lain ja hyvän välitystavan mukaisesti. Sen sijaan tarjousten korotusten välissä on ollut aikaa useampi päivä ja välitysliikkeen olisi tullut pyytää korotukset kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse. Välitysliike ei tältä osin toiminut lain ja hyvän välitystavan mukaisesti. Välitysliikkeen menettely ei kuitenkaan ole tältä osin aiheuttanut tarjouksentekijälle vahinkoa, koska tarjouksen korotukset ovat riidattomia. Asiassa ei myöskään osoitettu, että myyjä olisi asettanut tarjouksen hyväksyessään asunnon vapautumisajaksi jonkun muun ajankohdan kuin tarjouksessa. Lautakunta ei siten suosittanut tarjouksentekijälle korvausta tältä osin.

Asiassa oli lisäksi riidatonta, että tarjouksentekijän myyjälle maksama vakiokorvaus oli 4 880 euroa. Kirjallisessa tarjouksessa vakiokorvauksen määrä oli kuitenkin 4 640 euroa. Välitysliikkeen olisi pitänyt kertoa tarjouksentekijälle, että hän on velvollinen maksamaan vain tämän summan. Välitysliike ei osoittanut näin toimineensa ja sen vuoksi välitysliike toimi tältä osin lain ja hyvän välitystavan vastaisesti ja oli näin ollen velvollinen korvaamaan tarjouksentekijälle kirjallisessa tarjouksessa ilmoitetun ja maksetun vakiokorvauksen erotuksen eli 240 euroa lain mukaisine korkoineen.