Kuluttajariidat | Asunto-osakkeet 01.09.2019

Päätös Dnro 5283/81/2013

Asiasanat: Käytetyn asunto-osakkeen kauppa. Ehdollinen Ostotarjous. Kaupan peruuntuminen. Vakiokorvaus.

Tarjouksen tekijä teki 20.8.2013 käytetystä asunto-osakkeesta ostotarjouksen, jossa oli ehto vakiokorvauksesta (3760 euroa). Kauppahinnaksi hän tarjosi 94 000 euroa. Kaupan edellytyksenä oli lainansaanti 23.8.2013 mennessä sekä kuntotarkastuksen teko. Myyjät tekivät 21.8.2013 tekstiviestillä kiinteistönvälittäjän kautta vastatarjouksen, jossa kauppahinta oli 96 000 euroa. Tarjouksen tekijä teki 22.8.2013 vastatarjouksen, jossa kauppahinta oli 95 000 euroa. Myyjät hyväksyivät vastatarjouksen 22.8.2013. Myyjien hyväksyntä oli ehdollinen siten, että vanhan asunnon myynti edellytti XY asunnon kaupan toteutumista. Myyjät peruivat 18.9.2013 kaupat, koska he eivät halunneetkaan ostaa XY asuntoa.

Riitaa oli siitä, onko tarjouksentekijä oikeutettu saamaan myyjien menettelyn vuoksi vakiokorvauksen ja onko välitysliike toiminut asiassa huolimattomasti.

Tarjouksen tekijän mukaan hänelle ei kerrottu, että tämän kaupan toteutumisen ehtona oli XY asunnon kaupan toteutuminen. Välitysliikkeen mukaan asia tuotiin tarjouksen tekijälle selkeästi esille puhelinkeskusteluissa. Myyjät olivat kyseisenä ajanjaksona kolmen viikon lomamatkalla, joten kiinteistönvälittäjä kirjasi tapahtumat tarjouslomakkeelle omaan kappaleeseensa. Kirjauksista tiedotettiin ostotarjouksen tekijää suullisesti. Myyjät allekirjoittivat hyväksyntänsä kirjalliseen ostotarjoukseen vasta 11.9.2013 palattuaan lomamatkalta. Myyjien myyntiehto kirjattiin tuolloin tarjoukseen.

Myyjien osalta asiaa ei voitu ratkaista lautakunnassa, koska se olisi edellyttänyt suullisten todistelukeinojen käyttämistä. Kirjallisen selvityksen perusteella lautakunnalle jäi epäselväksi, mitä osapuolille on suullisesti kerrottu.

Välitysliikkeen vastuun osalta lautakunta viittasi Hyvää välitystapaa koskevan ohjeen (5.6.2012) 7.2. osioon tarjousmenettelystä. Välitysliikkeen edustaja oli ilmoittanut tarjouksen tekijälle ostotarjouksen hyväksymisestä ainoastaan puhelimitse. Lautakunta totesi, että välitysliikkeen olisi tullut toimittaa tarjouksen tekijälle myyjien hyväksyntä kirjallisessa muodossa. Tämä olisi voinut tapahtua esimerkiksi niin, että myyjille toimitetaan sähköpostilla ostotarjouslomake täydennettäväksi. Vähintäänkin välitysliikkeen edustajan olisi tullut toimittaa tarjouksentekijälle oma kappaleensa tarjouslomakkeesta merkintöineen. Lautakunta katsoi, että välitysliike oli tältä osin menetellyt hyvän välitystavan vastaisesti. Koska asiassa ei kuitenkaan voitu antaa suositusta myyjän ja tarjouksentekijän välisestä suhteesta, ei lautakunta voinut tässä tapauksessa suosittaa hyvitystä myöskään välitysliikkeen osalta.