Uutinen 27.11.2020

Kiinteistönvälitysalan lakiasiantuntija Tapio Nevala kannattaa välitysalalle kattavampaa LKV-pätevyyttä

Alan yksi isoimmista muutoksista on tulossa ensi vuonna, kun Keskuskauppakamari sähköistää LKV-kokeen. Kysyimme välittäjäkoelautakunnan puheenjohtaja Tapio Nevalalta mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Tapio, kerrotko alkuun parilla sanalla LKV-kokeen historiasta
Ensimmäinen välitystoimintaa koskeva säädös oli vuoden 1945 kiinteistönvälittäjäasetus. Vuonna 1961 ryhdyttiin valmistelemaan uutta asetusta ja tällöin tavoitteena oli erityisesti kiinteistönvälittäjien ammattitaidon kohottaminen. Tämän vuoksi vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukseksi asetettiin vuoden 1968 kiinteistönvälittäjäasetuksessa kiinteistönvälittäjäkokeen suorittaminen. Siitä asti LKV-koe on siis ollut mukana, aluksi vain vastaavan hoitajan pätevyysvaatimuksena. LKV-kokeen järjestäminen oli aluksi kauppa- ja teollisuusministeriön kiinteistönvälittäjälautakunnan vastuulla, mutta jo vuodesta 2001 se on ollut Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnan tehtävänä.

Vuosien varrella on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehtoisista pätevyysvaatimuksista. Ne eivät ole kuitenkaan johtaneet muutoksiin. Suurin syy on varmasti ollut LKV koejärjestelmän kustannustehokkuus ja pitkä perinne.

Millaiset vaikutukset LKV-kokeilla on mielestäsi ollut alaan?
Mielestäni on aivan selvää, että koevaatimus on lisännyt välitysalalla toimivien ammattitaitoa ja osaamista. Erityisen iso muutos tapahtui vuonna 2013, jolloin astui voimaan säännös, jonka mukaan välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella pitää olla LKV-koe suoritettuna. Kokeeseen osallistuvien määrä luonnollisesti kasvoi todella paljon. Kaikki eivät tietenkään ole päässeet kokeesta läpi, mutta jo kokeeseen valmistautuminen on lisännyt välitysalalla toimivien ammattitaitoa.

Olisiko alalle hyväksi, jos kaikilla välitystehtäviä tekevillä olisi LKV-pätevyys?
Mielestäni alalle ja sen arvostukselle olisi hyväksi, jos kaikilta välitystehtäviä suorittavilta vaadittaisiin kokeessa osoitettu ammattipätevyys. Ymmärtääkseni alalla ja myös lainsäätäjillä on tällainen tavoite. Tottakai pitää olla riittävät siirtymisajat ja alalle pitää myös päästä harjoittelemaan ilman pätevyyttä.

Kun LKV-koe muuttuu ensi vuonna sähköisesti tehtäväksi, voiko kokeen tehdä jatkossa useamman kerran vuodessa?
Tarkoitus on, että kokeen voi suorittaa mahdollisimman usein, jopa useamman kerran vuodessa.

Pysyykö jatkossakin tarpeeksi vaativana?
Koe on jatkossakin haastava ja välittäjäkoelautakunta tekee kysymysten sisällöt.

Kuinka sähköinen koe käytännössä toimii ja kuinka valvotaan ettei synny vilppiä koetilanteessa?
Sähköinen koe suoritetaan Kauppakamarien koetilassa valvotuissa olosuhteissa. Kauppakamarit ilmoittavat koejärjestelystä tarkemmin.

Jäsenkyselyn tulos: LKV-uudistus herättää monenlaisia mielipiteitä

Suurin osa kyselyymme vastanneista kannattaa uudistusta. Koetilannetta helpottaa, kun käsin kirjoittaminen jää pois ja vastauksia on helppo tarvittaessa korjata ja täydentää. Moni kyselyyn vastanneista oli huolissaan johtaako uudistus kokeen arvostuksen heikkenemiseen ja pystyykö kokelas huijaamaan, jos koetilannetta ei valvota. Useamman kerran vuodessa järjestettävä koe on tervetullut uudistus – koetilaisuuksia ei kentän mielestä kuitenkaan saisi sähköistymisen myötä järjestää liian usein, sopiva tahti voisi jatkossa olla 4-6 koetilaisuutta vuodessa.

Saimme kyselyymme lähes 200 vastausta ja olemme toimittaneet koosteen vastauksista Keskuskauppakamarille, joka ottaa välitysalan mielipiteet huomioon kehitystyössä. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.